Miten Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja Energiatehokkuusdirektiivi (EED) eroavat toisistaan?

Kirjoittaja: Tiia Tuomi

13.1.2025

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja Energiatehokkuusdirektiivi (EED) ovat kaksi merkittävää EU:n säädöstä, jotka ohjaavat energiatehokkuuden parantamista Euroopan unionissa. EPBD keskittyy erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen, kun taas EED kattaa laajemmin energiatehokkuuden parantamisen eri sektoreilla.

EPBD ja EED – keskeiset erot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on rakennusalan toimijoille tuttu käsite. EU:n uusi Energiatehokkuusdirektiivi (EED) tuli voimaan 11.10.2023 ja tuo mukanaan uusia vaatimuksia, jotka vaikuttavat laajasti organisaatioiden toimintaan, erityisesti kiinteistö- ja rakennusalalla.
Direktiivin taustalla on European Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fit for 55 -lainsäädäntöpaketti (FF55) julkaistiin 14.7.2021 ja se toimii ohjenuorana EU:n energiapolitiikan kehitykselle.

Miten uusi EED vaikuttaa?

Energiatehokkuusdirektiivin pohjalta tullaan säätämään kansallinen Energiatehokkuuslaki, joka tulee voimaan viimeistään 11.10.2025. Uusi direktiivi tuo merkittäviä muutoksia yritysten toimintaan ja johtamiseen.

Vaatimukset suurille yrityksille

Aiempi Energiatehokkuusdirektiivi ja sen mukainen kansallinen Energiatehokkuuslaki 1429/2014 asettivat vaatimuksia muun muassa suurille yrityksille pakollisista energiakatselmuksista ja kohdekatselmuksista.
Suureksi yritykseksi on määritetty organisaatio, joka täyttää ainakin yhden seuraavista ehdoista:
  • Palveluksessa vähintään 250 työntekijää.
  • Vuosiliikevaihto yli 50 miljoonaa euroa.
  • Taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa.
Suuret yritykset ovat voineet vapautua pakollisista energiakatselmuksista, jos ne ovat käyttöön ottaneet ISO 50001 -sertifioidun energianhallintajärjestelmän tai ISO 14001 -sertifioidun ympäristöjärjestelmän, joka sisältää energiakatselmuksen.

Uuden Energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset

Uusi Energiatehokkuusdirektiivi muuttaa vaatimuksia siten, että kriteerit eivät enää perustu yrityksen kokoon, vaan energiankulutukseen:
  • Jos yrityksen keskimääräinen energiankulutus on yli 23 600 MWh vuodessa, on sen otettava käyttöön sertifioitu ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä viimeistään 11.10.2027.
  • Jos yrityksen keskimääräinen energiankulutus on yli 2 700 MWh vuodessa, sen on suoritettava pakollinen energiakatselmus ja laadittava toimenpidesuunnitelma energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi viimeistään 11.10.2026.
Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka paljon ne kuluttavat energiaa, eikä myöskään siitä, mitkä energiankäytön osa-alueet kuuluvat direktiivin piiriin. Energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon kaikki energialähteet, joten esimerkiksi infra-alan toimijat, kiinteistöjen omistajat, rakennusliikkeet ja kuljetusyritykset voivat joutua direktiivin piiriin.

Tulevat muutokset kansallisessa lainsäädännössä

Ensi vuoden aikana valmistuva uusi kansallinen Energiatehokkuuslaki tulee määrittämään, miten yritykset voivat vapautua direktiivin vaatimuksista. Erityisesti sertifioitujen ISO 50001 -energianhallintajärjestelmän, pakollisten energiakatselmusten ja toimenpidesuunnitelmien vaatimusten toteuttaminen tulee olemaan haasteellista monille toimijoille.
Rakennus- ja kiinteistöalan yrityksillä on edessä vaativa siirtymävaihe. Energiaintensiivisille toimijoille uudet vaatimukset voivat olla raskaat, sillä tietotaso standardien ja sertifikaattien vaatimuksista ei ole vielä riittävä. ISO 50001 -sertifioinnin toteutus voi viedä useita vuosia.
Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, miten uudet vaatimukset tulevat vaikuttamaan rakennus- ja kiinteistöalan toimijoihin. Yritysten kannattaa jo nyt valmistautua tuleviin muutoksiin ja kartoittaa mahdollisuuksiaan tehostaa energiankäyttöään uuden direktiivin mukaisesti.
Artikkeli julkaistu Rakennuslehdessä 11.10.2024